Lähtökohta

Kaarinan keskustan länsipuolelle suunnitellaan ohikulkutietä, jolle Turun suunnasta Paraisille ja saaristoon menevä liikenne tulee pääosin siirtymään. Tällöin ydinkeskustaa länsi-itä -suunnassa halkaisevan Uudenmaantien liikennemäärät tulevat laskemaan ja nykyistä tiealuetta voidaan ottaa muuhun käyttöön. Samalla keskustan viihtyisyyttä voidaan parantaa. Myös raitiotievaraus Turun keskustaan tuli huomioida suunnitelmissa.

Tavoitteena on ottaa nykyiset laajat pysäköintialueet täydennys- ja viherrakentamisen käyttöön sekä parantaa keskustan saavutettavuutta kaikin liikennemuodoin, erityisesti maanteiden estevaikutusta kevyeen liikenteeseen vähentäen.

Sijainti

Kaarina on n. 35 000 asukkaan kaupunki Varsinais-Suomessa, vain n. 10 kilometrin päässä Turun keskustasta. Väkiluku kasvaa ja Kaarina on monella mittarilla Suomen parhaaksi valittu, kasvava kunta. Kaupungin ydinkeskusta muodostuu kuitenkin nykytilassaan pääosin meluisista pysäköintialueista, eikä viheralueita juurikaan ole.

Ratkaisu

Avain yhteyksien kehittämiseen on Uudenmaantien muuttaminen 1+1 -ajokaistaiseksi kaupunkiväyläksi, ja sen laskeminen samalle tasolle keskustan kanssa. Tämä mahdollistaa kadun ylittämisen tasossa, ja valtatien este- ja meluvaikutus hälvenee.

Tärkein uusi pohjois-etelä-suuntainen pyöräilyn ja jalankulun yhteys johtaa Hovirinnan alueelta Kaarina-puiston kautta Uudenmaantien yli pohjoiseen, ja edelleen Liikuntapuistoon. Juuri tällä kohtaa hallittu käännös Uudenmaantiessä sekä risteysalue saavat autoilijan luontevasti tiputtamaan ajonopeuksia. Toinen tärkeä uusi jalankulun ja pyöräilyn yhteys luodaan Kiesikadun päätteeksi, johtamaan terveyskeskukselta asuinalueille ja teatterin suuntaan.

Myös autoilijoiden yhteydet paranevat, kun Uudenmaantien liittymien määrää lisätään. Näin voidaan rauhoittaa keskustan autoliikennemääriä ja mahdollistaa ydinalueelle viihtyisä ja houkutteleva käveltävä kauppakatuosuus.

Pysäköinti ratkaistaan pääosin maisemoiduilla pysäköintitaloilla. Ne ovat riittävän pieniä istuakseen kaupunkirakenteeseen ja joustavasti vaiheistettavissa. Maanpäällisen pysäköintirakennuksen hiilijalanjälki jää kellareita pienemmäksi ja mahdollistaa maanvaraiset, vehreät ja runsaslajiset pihat, isot pitkäikäiset puut ja hulevesien käsittelyn. Vain tiiveimmissä keskustakortteleissa ratkaisuna on maanalainen pysäköinti. Asiointipysäköintipaikkoja säilyy jatkossakin riittävästi myös kadun varressa.

Kaarinan keskustasta täydennysrakennetaan ihmisen kokoista kaupunkia. Pikkukaupungin hyviä puolia korostetaan: kaikki on lähellä ja mittakaava on inhimillinen. Uusi asuminen sijoitetaan melulta suojattuihin umpikortteleihin, joissa on maltillinen määrä kerroksia ja rakennusten yksikkökoko on melko pieni.

Umpikortteleiden kivijalka on avoin ja aktiivinen; sinne sijoitetaan liiketiloja, palveluita ja yhteistiloja. Korttelien sisältä taas löytyy vihreitä ja hiljaisia sisäpihoja.

Asfalttikenttien tilalle luodaan toimiva viher- ja vesialueiden verkosto. Hulevesiä voidaan imeyttää ja viivyttää alueella entistä paremmin, ja samalla viihtyisyys lisääntyy. Uuden siniviherverkoston tärkeimmät elementit ovat maanvaraisten sisäpihojen vehreys, katutilojen hulevesikaistat sekä katupuiden runsas määrä. Alueen keskeiselle paikalle rakennetaan vehreä Kaarina-puisto, joka ottaa veistoksellisella painaumalla vastaan hulevesitulvat.

Uudenmaantien yhteyteen jää jatkossakin avointa vihertilaa, joka muutetaan monilajiseksi ja kukkivaksi niityksi.