Lähtökohta

Vuonna 1983 rakennettu punatiilikortteli oli alunperin suunniteltu solu- ja perheasunnoiksi arkkitehtitoimisto Martti Väisäsen toimistossa. Solu- tai perheasunnoille ei suunnittelun alkaessa kuitenkaan ollut opiskelijoiden keskuudessa kysyntää, ja opiskelija-asuntosäätiö halusi huoneistojakaumaan muutoksia.

Kohde oli tullut peruskorjausikään, ja vaati osittain myös vauriokorjausta. Asuntoja oli yhteensä 56 kpl. Kaikki parvekkeet sijaitsivat aina vain yhdellä puolella taloa. Huoneistovarastot sijaitsivat suurimmaksi osaksi erillisessä, huonokuntoisessa piharakennuksessa.

Isommat asunnot jaettiin asiakkaan toiveiden mukaisesti yksiöiksi ja kaksioiksi, jotka vastaavat nykykysyntään. Osa kaksioista suunniteltiin joustaviksi siten, että ne voivat toimia joko soluasuntoina tai tavallisina kaksioina.

Joihinkin asuntoihin pystyttiin toteuttamaan luontevasti myös ympärikierrettävä pohjaratkaisu.

Talojen ilme raikastui uusilla parvekkeilla. Vanhoista parvekkeista pystyttiin hyödyntämään osa kantavista rakenteista, ja entisille ”selustapuolille” suunniteltiin kokonaan uudet parvekevyöhykkeet. Näin kaikille uusillekin asunnoille saatiin omat ulkotilat.

Parvekkeet ovat varsin isoja, ja tuovat lämpimään vuodenaikaan lisää tilaa melko pieniin opiskelija-asuntoihin.

PSOAS:n toive värien käytöstä toteutettiin valitsemalla kaikille taloille omat tehostevärit. Pinnakaiteiden ansiosta parvekkeilta ulospäin, kohtisuoraan katsoessa näkymät ovat avarat, mutta ulkoa sisäänpäin yleensä viistosti katsottaessa pinnat luovat lähes umpikaidemaista näkösuojaa.

Vanhan piharakennuksen perustukset hyötykäytettiin uudessa käytössä pyöräkatoksessa, ja varastot sijoitettiin enimmäkseen kylminä rakenteina parvekkeiden yhteyteen.

Kaikki talotekniikka uusittiin niin asunnoissa kuin yhteistiloissakin. Ilmanvaihto toteutettiin huoneistokohtaisesti. Pohjakerroksen saunaosastolle pystyttiin pohjaratkaisua muuttamalla mahdollistamaan kulkuyhteys takapihalle vilvoittelemaan.